Myrkytykset koirilla

Ensihoito on myrkytystapauksissa tärkein hoito!

Vaikka vakavat myrkytystapaukset eivät olekaan koirilla kovin yleisiä, jokaisesta kodista ja pihapiiristä löytyy kuitenkin aineita,
jotka voivat olla vaaraksi lemmikin hyvinvoinnille. Jos koiran tiedetään tai epäillään nauttineen jotakin vaarallista, on tärkeää
tarttua toimeen heti. Eläinlääkärin numero on syytä pitää aina saatavilla, sillä ohjeet myrkytyksen hoitoon tulee ensin varmistaa.
Erityisen tärkeää lääkärin konsultoiminen on silloin, kun potilas on vanhus tai pentu, tai jos potilaalla on jokin perussairaus.

Myrkytysten ensiavun kulmakivet ovat oksennuttaminen ja imeytymisen estäminen. Koiran omassa kotiapteekissa tulisi aina pitää eläinlääkäriltä tai apteekista ilman reseptiä saatavaa lääkehiiltä ja kolmeprosenttista vetyperoksidia. Ensihoito on myrkytystapauksissa kaikkein tärkein hoito ja kallisarvoista aikaa ei saisi tuhlata päivystävän apteekin etsimiseen.

On tärkeää muistaa, että silloin, kun koiralle syötetään mitä tahansa ainetta väkisin, se tulee tehdä rauhallisesti ja varmoin ottein, tarvittaessa avustajaa käyttäen. Ainetta ei saa joutua koiran hengitysteihin. Huonokuntoiselle koiralle ei saa annostella mitään väkisin suun kautta, vaan se on toimitettava viipymättä eläinlääkäriin.

Oksennuttaminen ei yksin riitä

Jos koiran oksennuttaminen tehdään eläinlääkärissä, siihen voidaan käyttää tarkoitukseen kehitettyä lääkeainetta. Kotioloissa oksettaminen tehdään vetyperoksidin avulla.

Kolmiprosenttista vetyperoksidia annetaan ruiskulla koiralle kaksi millilitraa elopainokiloa kohti suun kautta, enimmäisannos on 50 millilitraa eläimen koosta riippumatta. Vaikutus on tehokkain, jos vatsalaukussa on sisältöä, joten koiralle kannattaa antaa ennen oksennuttamista pieni annos ruokaa. Vetyperoksidi aiheuttaa ärsytystä mahalaukun limakalvolla, mikä saa aikaan välittömän oksennusrefleksin. Oksennuttamalla saadaan poistettua vain noin 80 prosenttia vatsalaukun sisällöstä, joten onnistuneenkin oksennutuksen jälkeen tarvitaan seurantaa ja tukihoitoa.

Ruokasuolalla oksennuttamista ei suositella, koska jos koira ei oksenna, voi seurauksena olla jopa henkeä uhkaava suolamyrkytys. Joissakin tapauksissa vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole, jos vetyperoksidia ei ole nopeasti saatavilla ja nielty aine aiheuttaa suurta vaaraa. Tällöin ohjeet suolan käyttöön tulee kysyä eläinlääkäriltä.

Lääkehiili estää myrkyn imeytymistä

Lääkehiili toimii parhaiten jauheesta tehtynä liuoksena ja sen vaikutus perustuu suureen pinta-alaan. Lääkehiilen annos on reilu: 2-5 grammaa elopainokiloa kohti. Osalle myrkyistä on tyypillistä enterohepaattinen kierto eli myrkky imeytyy suolistosta, kertyy sappinesteeseen ja vapautuu seuraavan ruokailun yhteydessä sappinesteen mukana takaisin suolistoon. Näissä myrkytyksissä
lääkehiiliannoksen toistaminen tehostaa hoitoa, ohjeet tähän antaa eläinlääkäri.
Parafiiniöljyä ei tule antaa yhtä aikaa lääkehiilen kanssa, koska se peittää lääkehiilen estäen haitallisten aineiden imeytymisen.

Yleisimmät myrkytysten aiheuttajat

Suklaa
Ksylitoli
Viinirypäleet ja rusinat
Lääkkeet, erityisesti makutabletit tulehduskipulääkkeistä
Taikina
Teepuuöljy
Rotanmyrkky
Jäähdytysneste
Nikotiinivalmisteet
Puutarhalannoitteet