{"id":1367,"date":"2016-10-04T13:39:14","date_gmt":"2016-10-04T10:39:14","guid":{"rendered":"https:\/\/elaintohtori.fi\/lauttasaari\/?p=1367"},"modified":"2016-10-04T13:39:37","modified_gmt":"2016-10-04T10:39:37","slug":"vanheneva-lemmikki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/elaintohtori.fi\/lauttasaari\/ohjeet\/vanheneva-lemmikki\/","title":{"rendered":"Vanheneva lemmikki"},"content":{"rendered":"<h2>Milloin lemmikki on vanha<\/h2>\n<p>Siihen, milloin lemmikki alkaa osoittaa vanhenemisen merkkej\u00e4, vaikuttavat geenit, koko, yleiskunto, paino ja terveydentila. Pienet koirat ja kissat ovat senioreita noin 10 vuoden i\u00e4ss\u00e4, suuret koirat jo 6-7 vuoden i\u00e4ss\u00e4. Harmaantuminen ei kerro koiran i\u00e4st\u00e4 vaan voi alkaa nuorellakin koiralla geeneist\u00e4 johtuen.<\/p>\n<p>Moni ajattelee, ett\u00e4 el\u00e4in vain tulee vanhaksi, jolloin haluttomuus ja muutokset k\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 ovat normaaleja ik\u00e4\u00e4ntymisen merkkej\u00e4. Taustalla on kuitenkin hyvin usein ik\u00e4\u00e4ntymiseen liittyv\u00e4, hoidettavissa oleva ongelma terveydentilassa. Ennaltaehk\u00e4isy on kaikista tehokkainta ja kustannuksiltaan edullisinta hoitoa ja siksi vanheneva lemmikki on hyv\u00e4 tutkia el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4riss\u00e4 vuosittain. Vanhuus ei ole sairaus!<\/p>\n<h2><a name=\"2\"><\/a>Miksi lemmikki ei halua en\u00e4\u00e4 liikkua<\/h2>\n<p>Liikkumishaluttomuuden taustalla on usein nivelrikko eli \u201ckuluma niveliss\u00e4\u201d. Kivun takia koirat ovat kankeita liikkeelle l\u00e4htiess\u00e4 erityisesti pidemm\u00e4n lenkin j\u00e4lkeisen levon j\u00e4lkeen ja lenkin loppuopuolella liikkuminen voi olla hitaampaa tai kankeampaa. Kissoilla nivelkipu huomataan usein hyppimishaluttomuutena. Kissa ei esimerkiksi hypp\u00e4\u00e4 p\u00f6yt\u00e4tasolle vaan etsii helpomman reitin tuolin kautta, miettii hyppyj\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n ja tarpeet voivat tulla laatikon ulkopuolelle, koska laatikkoon hypp\u00e4\u00e4minen tekee kipe\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Kun jokin paikka kropassa on kipe\u00e4, siirt\u00e4\u00e4 nelivetoinen el\u00e4in painoa sel\u00e4lle ja v\u00e4hemm\u00e4n kivuliaalle raajalle. Pikkuhiljaa syntyy uusia rasitusvaurioita ep\u00e4tasaisen kuormituksen takia. Liikkumisen v\u00e4hentyess\u00e4 lihakset surkastuvat. Kun kierre on jatkunut vuosia, voi liikkuminen olla vaivalloista k\u00f6p\u00f6ttely\u00e4 ja seisoessakin koira vaihtaa jatkuvasti painoa jalalta toiselle.<\/p>\n<p>Nivelrikon aiheuttamasta kivusta k\u00e4rsiv\u00e4n lemmikin hoitoon k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kipe\u00e4ss\u00e4 paikassa vaikuttavia tulehduskipul\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 ja hermostossa kipua vaimentavia l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4. L\u00e4\u00e4kityksi\u00e4 on usein mahdollista jatkossa v\u00e4hent\u00e4\u00e4, kun hoidossa ovat mukana fysioterapia sek\u00e4 muut kipua helpottavat keinot kuten akupunktio, nivelsuojavalmisteet ja ihannepainoon laihduttaminen. Nivelrikkoinen lemmikki hy\u00f6tyy jo pienest\u00e4kin painon pudotuksesta. Nivelrikkoiselle koiralle sopii yleens\u00e4 paremmin useampi lyhyempi lenkki p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 kuin yksitt\u00e4inen pitk\u00e4 lenkki tai rajuja liikkeit\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 liikunta (kuten pallon heitto).<\/p>\n<p>Liikkumishaluttomuuden taustalla voivat olla my\u00f6s syd\u00e4men tai hengitysteiden sairaudet. El\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4riin kannattaa hakeutua, jos vanha koira l\u00e4\u00e4h\u00e4tt\u00e4\u00e4 paljon tai kissan hengitys tihentyy, lemmikki yskii, nukkuu y\u00f6t levottomasti tai v\u00e4syy helposti. Syd\u00e4n- ja hengitystiesairauksiin on olemassa l\u00e4\u00e4kityksi\u00e4, joilla voidaan saada lemmikille lis\u00e4\u00e4 hyv\u00e4laatuisia elinp\u00e4ivi\u00e4.<\/p>\n<h2><a name=\"3\"><\/a>Toiset lihovat, toiset laihtuvat<\/h2>\n<p>Aktiivisuuden v\u00e4hentyess\u00e4 monet lemmikit ovat alttiita ylipainolle. Ihannepainoisella lemmikill\u00e4 kylkiluut pystyy laskemaan, mutta ne eiv\u00e4t n\u00e4y, ja vy\u00f6t\u00e4r\u00f6 erottuu ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4p\u00e4in katsoessa. Kissoilla kaloreiden tarve kasvaa usein kissan ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 ja entisell\u00e4 ruokinnalla moni vanha kissa alkaa laihtua.<\/p>\n<p>Lihomisen ja laihtumisen taustalla voi olla hormonaalisia ongelmia. Tynnyrivatsaisella runsaasti juovalla ja turkiltaan huonolla koiralla voi olla lis\u00e4munuaisen kuorikerroksen liikatoiminnasta (Cushingin tauti) ja runsaasti juovalla laihtuvalla lemmikill\u00e4 sokeritauti tai munuaisten vajaatoiminta. Ylivilkas, aina n\u00e4lk\u00e4inen ja janoinen laihtuva kissa taas voi k\u00e4rsi\u00e4 kilpirauhasen liikatoiminnasta. My\u00f6s kasvaimet ovat yleisempi\u00e4 i\u00e4kk\u00e4\u00e4mmill\u00e4 kuin nuorilla el\u00e4imill\u00e4 ja ne voivat aiheuttaa mm. laihtumista tai nesteen kertymist\u00e4 vatsan p\u00f6mp\u00f6tyst\u00e4, jolloin el\u00e4in n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lihavammalta.<\/p>\n<p>Virtsatietulehduksia on vanhoilla el\u00e4imill\u00e4 nuoria enemm\u00e4n limakalvojen puolustuskyvyn heikentymisest\u00e4 johtuen. My\u00f6s virtsan laimeneminen runsasta juomista aiheuttavien sairauksien takia altistaa virtsatietulehduksille. Ummetuskin on i\u00e4kk\u00e4\u00e4mmill\u00e4 lemmikeill\u00e4 yleinen vaiva, jonka taustalla voi olla esim. v\u00e4h\u00e4inen juominen tai ulostamisasentoon liittyv\u00e4 kipu.<\/p>\n<h2><a name=\"4\"><\/a>Suu vaatii hoitoa<\/h2>\n<p>Yli kolmevuotiaista koirista 80% ja kissoista 70% k\u00e4rsii jonkin asteisesta tulehduksesta hampaita ymp\u00e4r\u00f6iviss\u00e4 kudoksissa. I\u00e4kk\u00e4iden lemmikkien suut ovat monesti hoitamattomina eritt\u00e4in huonossa kunnossa ja aiheuttavat niille jatkuvaa kipua.<\/p>\n<p>Pitk\u00e4aikaisen hammaskivun tunnistaminen voi olla vaikeaa. Hammaskipuinen ihminenk\u00e4\u00e4n ei helpolla lopeta sy\u00f6mist\u00e4 eik\u00e4 se, ett\u00e4 lemmikki pystyy sy\u00f6m\u00e4\u00e4n, ole tae kivuttomasti suusta. I\u00e4kkk\u00e4iden lemmikkien nukutuksen turvallisuus on kehittynyt paljon viime vuosina, joten nukutuspelon takia suuta ei kannata j\u00e4tt\u00e4\u00e4 hoitamatta.<\/p>\n<p>Moni v\u00e4synyt ja haluton lemmikki on palautunut iloiseksi ja aktiivisiksi kipe\u00e4n suun hoidon my\u00f6t\u00e4!<\/p>\n<h2><a name=\"5\"><\/a>Heikkenev\u00e4t aistit<\/h2>\n<p>Kuulo on aisteista tyypillisesti ensimm\u00e4inen, joka alkaa heikenty\u00e4. Lemmikki saattaa nukkua sike\u00e4sti ihmisten tullessa kotiin, vaikka aiemmin jo avaimen k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen lukossa on saanut lemmikin rynt\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ovelle. Toisille vanhemmille lemmikeille kehittyy my\u00f6s koviin \u00e4\u00e4niin liittyvi\u00e4 pelkotiloja. Lemmikille kannattaa yhdist\u00e4\u00e4 k\u00e4skyihin k\u00e4simerkkej\u00e4, joita voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuulon huonontuessa.<\/p>\n<p>N\u00e4k\u00f6 heikkenee, koska silmien linssit menett\u00e4v\u00e4t joustavuuttaan ja samentuvat ik\u00e4\u00e4n liittyen. Muutos on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 erottaa varsinaisesta kaihista, joka usein aiheuttaa toissijaisen silm\u00e4npainetaudin my\u00f6t\u00e4 kipua. N\u00e4\u00f6n heikentyess\u00e4 kannattaa pit\u00e4\u00e4 kiinni rutiineista ja liikkua tuttuja reittej\u00e4. Tutussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 n\u00e4\u00f6n heikkenemist\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lainkaan huomaa ja se saattaa tulla yll\u00e4tt\u00e4en esiin lemmikin t\u00f6rm\u00e4illess\u00e4 huonekalujen siirtelyn j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Kun n\u00e4k\u00f6 ja kuulo heikkenev\u00e4t, ei lemmikki huomaa en\u00e4\u00e4 asioita samalla tavalla ja muuttuu usein passiivisemmaksi. Vanha lemmikki tarvitsee t\u00e4m\u00e4n takia enemm\u00e4n ihmisen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4 puuhaa pysy\u00e4kseen valppaana, pirte\u00e4n\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4nhaluisena.<\/p>\n<h2><a name=\"6\"><\/a>Yhteenveto<\/h2>\n<p>Seniorilemmikit kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rin tarkastuksessa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n vuoden v\u00e4lein, jotta mahdolliset sairaudet huomattaisiin jo alkuvaiheessa, jolloin hoidon ennuste on usein parempi. Samalla tarkastetaan my\u00f6s suun kunto ja tarvittaessa varataan aika hammashuoltoon. El\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4riin on syyt\u00e4 hakeutua my\u00f6s jos lemmikkisi alkaa laihtua tai lihoa, muuttuu v\u00e4syneemm\u00e4ksi tai ylivilkkaaksi, sen sy\u00f6mis- tai juomistottumukset muuttuvat tai se alkaa heng\u00e4sty\u00e4 aiempaa helpommin. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n j\u00e4ykkyys, ontuminen tai hypp\u00e4\u00e4mishaluttomuus eiv\u00e4t ole vanhuuden vaan kivun oireita ja niit\u00e4 voi ja pit\u00e4\u00e4 hoitaa.<\/p>\n<div id=\"fb-root\"><\/div>\n<div class=\"fb-share-button fb_iframe_widget\" data-href=\"http:\/\/www.sympaatti.fi\/artikkelit\/vanheneva-lemmikki\" data-layout=\"button\"><iframe loading=\"lazy\" class=\"\" title=\"fb:share_button Facebook Social Plugin\" src=\"https:\/\/www.facebook.com\/v2.3\/plugins\/share_button.php?app_id=&amp;channel=http%3A%2F%2Fstaticxx.facebook.com%2Fconnect%2Fxd_arbiter%2Fr%2FP5DLcu0KGJB.js%3Fversion%3D42%23cb%3Df324e1f28014928%26domain%3Dwww.sympaatti.fi%26origin%3Dhttp%253A%252F%252Fwww.sympaatti.fi%252Ff21e015cbaf4ca4%26relation%3Dparent.parent&amp;container_width=834&amp;href=http%3A%2F%2Fwww.sympaatti.fi%2Fartikkelit%2Fvanheneva-lemmikki&amp;layout=button&amp;locale=fi_FI&amp;sdk=joey\" name=\"f195cf790039f1\" width=\"1000px\" height=\"1000px\" frameborder=\"0\" scrolling=\"no\" allowfullscreen=\"allowfullscreen\"><\/iframe><\/div>\n<h6 id=\"fb-root\"><em>Teksti: Sympaattiset asiantuntijael\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rit<\/em><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Milloin lemmikki on vanha Siihen, milloin lemmikki alkaa osoittaa vanhenemisen merkkej\u00e4, vaikuttavat geenit, koko, yleiskunto, paino ja terveydentila. Pienet koirat ja kissat ovat senioreita noin 10 vuoden i\u00e4ss\u00e4, suuret koirat jo 6-7 vuoden i\u00e4ss\u00e4. Harmaantuminen ei kerro koiran i\u00e4st\u00e4 vaan voi alkaa nuorellakin koiralla geeneist\u00e4 johtuen. Moni ajattelee, ett\u00e4 el\u00e4in vain tulee vanhaksi, jolloin haluttomuus [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[34],"tags":[],"class_list":["post-1367","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ohjeet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/elaintohtori.fi\/lauttasaari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1367","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/elaintohtori.fi\/lauttasaari\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/elaintohtori.fi\/lauttasaari\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/elaintohtori.fi\/lauttasaari\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/elaintohtori.fi\/lauttasaari\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1367"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/elaintohtori.fi\/lauttasaari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1367\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1368,"href":"https:\/\/elaintohtori.fi\/lauttasaari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1367\/revisions\/1368"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/elaintohtori.fi\/lauttasaari\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1367"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/elaintohtori.fi\/lauttasaari\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1367"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/elaintohtori.fi\/lauttasaari\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1367"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}