{"id":1099,"date":"2016-05-30T13:55:35","date_gmt":"2016-05-30T10:55:35","guid":{"rendered":"https:\/\/elaintohtori.fi\/lauttasaari\/?p=1099"},"modified":"2016-06-09T18:36:57","modified_gmt":"2016-06-09T15:36:57","slug":"ulkoloiset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/elaintohtori.fi\/lauttasaari\/ohjeet\/ulkoloiset\/","title":{"rendered":"Ulkoloiset"},"content":{"rendered":"<h3><span style=\"color: #993366;\">Ulkoloiset koirien harmina<\/span><\/h3>\n<p>Koiran sitke\u00e4n kutinan taustalla voi olla monta tekij\u00e4\u00e4. Vaikka\u00a0Suomen leveysasteilla ulkoloisia on v\u00e4hemm\u00e4n kuin\u00a0etel\u00e4isemmiss\u00e4 maissa, ne ovat yksi varteenotettava syy\u00a0lemmikin rapsutteluun. T\u00e4i, v\u00e4ive, syyhypunkki, hilsepunkki,\u00a0kirppu ja sikaripunkki aiheuttavat erityyppisi\u00e4 iho-oireita.<\/p>\n<h4>T\u00e4i (Linognathus setosus)<\/h4>\n<p>T\u00e4itartunnasta voi k\u00e4rsi\u00e4<br \/>\n\u2022kutiseva koira<br \/>\n\u2022kutisematon koira<\/p>\n<p>T\u00e4i on yleinen, verta imev\u00e4 hy\u00f6nteinen, jonka erottaa iholla paljaalla silm\u00e4ll\u00e4.\u00a0My\u00f6s t\u00e4in munat eli sairaudet erottaa paljaalla silm\u00e4ll\u00e4. Koiran p\u00e4\u00e4n ja korvien\u00a0ymp\u00e4rist\u00f6 sek\u00e4 eturinta ovat parhaita paikkoja havaita t\u00e4it\u00e4, kissalla ei t\u00e4it\u00e4\u00a0esiinny. Ihmisen t\u00e4i ei tartu koiraan.<\/p>\n<p>T\u00e4it tarttuvat suorassa kosketuksessa koirasta toiseen. Oireena on vaihteleva\u00a0kutina, ja jos t\u00e4it\u00e4 on eritt\u00e4in paljon, voi koira olla aneeminen. Mikroskoopilla\u00a0saadaan varmistettua diagnoosi.\u00a0Tartunta hoidetaan ulkoloisl\u00e4\u00e4kityksell\u00e4 ja my\u00f6s apteekista ilman resepti\u00e4\u00a0saatavat valmisteet tehoavat t\u00e4ihin. T\u00e4i ei selvi\u00e4 koiran ulkopuolella, joten\u00a0ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ei tarvitse puhdistaa. Kaverikoirien hoito samanaikaisesti on\u00a0kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n<h4>V\u00e4ive (koira Trichodectes canis, kissa Felicola subostrata)<\/h4>\n<p>V\u00e4ivetartunnasta voi k\u00e4rsi\u00e4<br \/>\n\u2022kutiseva koira tai kissa<br \/>\n\u2022kutisematon koira tai kissa<\/p>\n<p>V\u00e4ive el\u00e4\u00e4 koiran karvapeitteess\u00e4 eik\u00e4 ime verta. Diagnoosi varmistetaan\u00a0mikroskoopilla. V\u00e4iveit\u00e4 esiintyy melko yleisesti kissoilla, koirilla v\u00e4ivetartunta on melko harvinainen.\u00a0Tartunnan oireena on vaihteleva kutina. T\u00e4i ja v\u00e4ive ovat l\u00e4hisukulaisia.<br \/>\nV\u00e4ivetartunnan hoitoon ei ole rekister\u00f6ityj\u00e4 valmisteita, mutta hoidossa\u00a0k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n samoja valmisteita kuin t\u00e4itartunnassa. Pedit pest\u00e4\u00e4n ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00a0imuroidaan hoidon tehostamiseksi.<\/p>\n<h4>Syyhypunkki eli kapi (Sarcoptes scabiei var.canis &amp;var.vulpis)<\/h4>\n<p>Syyhypunkista voi k\u00e4rsi\u00e4:<br \/>\n\u2022\u00e4killisesti raivokkaasti kutiseva koira<br \/>\n\u2022korvista kutiseva koira<br \/>\n\u2022oireeton koira<br \/>\n\u2022rupinen, karvaton, tunkkaisen hajuinen, m\u00e4rk\u00e4isest\u00e4 tulehduksesta k\u00e4rsiv\u00e4<br \/>\nkoira<br \/>\n\u2022k\u00e4sivarsista ja alavatsasta kutiseva ihminen<br \/>\n\u2022vain hetken aikaa liev\u00e4sti kutiseva kissa<\/p>\n<p>Syyhypunkki eli kapi (Sarcoptes) on mikroskooppisen pieni, ihoon kaivautuva\u00a0niveljalkainen. Toiset koirat reagoivat punkkiin voimakkaasti, toisilla oireet ovat\u00a0lievempi\u00e4 tai puuttuvat kokonaan. Kissoilla oireet ovat usein lievi\u00e4 ja itsest\u00e4\u00e4n\u00a0ohimenevi\u00e4. Ihmisill\u00e4 kapi aiheuttaa itsest\u00e4\u00e4n paranevan ihottuman useimmiten\u00a0k\u00e4sivarsien ja vatsan iholle.<\/p>\n<h4>Tartunta<\/h4>\n<p>Supikoirat ja ketut levitt\u00e4v\u00e4t tartuntaa ja sen voi saada my\u00f6s maantierummuista\u00a0tai luolista, joissa kapinen el\u00e4in on oleskellut. Tartunnan voi saada my\u00f6s\u00a0sairastuneen oireilevan tai oireettomankin koiran, hoitov\u00e4lineiden tai\u00a0nukkumapaikkojen v\u00e4lityksell\u00e4. Viile\u00e4ss\u00e4 ja kosteassa syyhypunkit voivat s\u00e4ily\u00e4\u00a0hengiss\u00e4 jopa kolme viikkoa.<\/p>\n<p>Oireet alkavat kahdessa viikossa, jos iho on huonossa kunnossa tai punkkeja on\u00a0eritt\u00e4in paljon. Hyv\u00e4kuntoisessa ihossa oireiden kehittyminen voi kest\u00e4\u00e4 jopa\u00a0kahdeksan viikkoa. Aiemmin kapin sairastanut koira voi alkaa oireilla jo\u00a0muutamassa tunnissa uuden tartunnan j\u00e4lkeen.<\/p>\n<h4>Oireet ja diagnoosi<\/h4>\n<p>Kapi tarttuu mielell\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4karvaisille alueille ja ensimm\u00e4isen\u00e4 kutisevatkin\u00a0usein kuonon, korvien ja silmien ymp\u00e4rykset. My\u00f6s kantap\u00e4\u00e4t, kyyn\u00e4rp\u00e4\u00e4t ja\u00a0h\u00e4nn\u00e4n tyvi ovat mieluisia kapille. V\u00e4hitellen kapi levi\u00e4\u00e4 koko iholle ja syntyy\u00a0tyypillinen \u201ckapinen\u201d ulkon\u00e4k\u00f6. Tartuntaa ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n nopeasti ilmestyv\u00e4n kutinan\u00a0ja altistuksen perusteella. Tyypillisesti koiran korvalehtien hieronta saa aikaan\u00a0raapimisen. Norjalaiskapi (Norwegian scabies) aiheuttaa ihon voimakkaan\u00a0paksuuntumisen ilman merkitt\u00e4vi\u00e4 kutina oireita.<\/p>\n<p>Syv\u00e4t raapen\u00e4ytteet voivat vahvistaa diagnoosin, mutta aina punkkeja ei saada\u00a0raappeeseen. T\u00e4ll\u00f6in diagnoosi tehd\u00e4\u00e4n hoitokokeiluna, jolloin el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rilt\u00e4\u00a0kapin hoitoon annettava l\u00e4\u00e4kitys h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 oireet. Verin\u00e4ytteest\u00e4 voidaan tutkia<br \/>\nmy\u00f6s vasta-aineita, mutta n\u00e4iden muodostumiseen menee aikaa.\u00a0Bakteeritulehduksen hoito voi vaatia paikallishoidon tai antibioottia ja hurjan\u00a0kutinan hillitseminen kortisonia.<\/p>\n<h4>Hoito<\/h4>\n<p>L\u00e4\u00e4kitys annetaan tyypillisesti kaksi kertaa kuukauden v\u00e4lein, jotta l\u00e4\u00e4kkeisiin<br \/>\nreagoimattomat muodot saadaan tuhottua niiden aikuistuttua. Ilman resepti\u00e4<br \/>\nsaatavat valmisteet eiv\u00e4t tehoa kapiin. Elinymp\u00e4rist\u00f6 puhdistetaan huolellisesti ja<br \/>\npedit, matot ja liinavaatteet pidet\u00e4\u00e4n mielell\u00e4\u00e4n muutaman tunnin ajan<br \/>\nkuivumassa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 60-asteisessa saunassa. Kaulapanta ja talutushihna<br \/>\npest\u00e4\u00e4n saippuavedell\u00e4 ja otetaan pois k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 muutamaksi viikoksi.<br \/>\nKaikki perheen koirat, kissat ja kanit on hoidettava samanaikaisesti. Koirat my\u00f6s<br \/>\npidet\u00e4\u00e4n erossa muista koirista. Kaverikoirien omistajille kerrotaan tartunnasta,<br \/>\njotta levi\u00e4minen saadaan pys\u00e4ytetty\u00e4 ja hoito osataan aloittaa muuallakin<br \/>\najoissa.<\/p>\n<h4>Hilsepunkki (Cheyletiella yasgari)<\/h4>\n<p>Hilsepunkista voi k\u00e4rsi\u00e4:<br \/>\n\u2022hilseilev\u00e4 koiranpentu suuresta kennelist\u00e4<br \/>\n\u2022hilseilev\u00e4 kissa tai kani<br \/>\n\u2022oireeton aikuinen koira<br \/>\n\u2022ihminen, jolla ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n ihon\u00e4ppyjen takia allergiaa pennun tultua uuteen<br \/>\nkotiin<\/p>\n<p>Hilsepunkki on mikroskooppisen pieni, vaalea ja vaaraton h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkiel\u00e4in, joka\u00a0el\u00e4\u00e4 ihon pintakerroksessa koko el\u00e4m\u00e4nkiertonsa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ravinnokseen\u00a0tihkuvaa kudosnestett\u00e4. Hilsepunkki on koirilla yleinen loinen, kissoilla tartunta\u00a0on harvinaisempi.<\/p>\n<h4>Tartunta ja oireet<\/h4>\n<p>Tyypillinen oire on kuiva tai rasvainen hilseily p\u00e4\u00e4n ja sel\u00e4n alueella sek\u00e4 kutina\u00a0erityisesti koiranpennulla. Iho on yleens\u00e4 muuten siisti. Aikuiset koirat ovat usein\u00a0oireettomia.<\/p>\n<p>Hilsepunkki tarttuu hyvin helposti el\u00e4imest\u00e4 toiseen l\u00e4hikontaktissa. Se s\u00e4ilyy\u00a0muutaman p\u00e4iv\u00e4n tartuntakykyisen\u00e4 is\u00e4nt\u00e4el\u00e4imen ulkopuolella, sopivissa\u00a0viileiss\u00e4 ja kosteissa olosuhteissa jopa pari viikkoa. Koiran, kissan ja kanin\u00a0hilsepunkit muistuttavat toisiaan ja viihtyv\u00e4t kaikissa is\u00e4nt\u00e4el\u00e4imiss\u00e4. Hilsepunkki\u00a0ei viihdy ihmisen iholla, mutta voi aiheuttaa ihokontaktissa kutinaa ja n\u00e4ppyl\u00f6it\u00e4.\u00a0Monesta hilsepunkkitartunnan saaneesta lemmikist\u00e4 on valitettavasti luovuttu\u00a0turhaan allergiaep\u00e4ilyn takia.<\/p>\n<h4>Diagnoosi ja hoito<\/h4>\n<p>Loiset saa helposti kiinni runsaasti hilseilev\u00e4lt\u00e4 iholta otetusta raapen\u00e4ytteest\u00e4,\u00a0punkkeja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 hilse voi my\u00f6s liikkua tumman paperin p\u00e4\u00e4lle laitettuna.\u00a0Hilsepunkin h\u00e4\u00e4t\u00f6\u00f6n ei ole rekister\u00f6ity\u00e4 l\u00e4\u00e4kett\u00e4, mutta tutkimusten perusteella\u00a0el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rilt\u00e4 saatavilla ulkoloisl\u00e4\u00e4kkeill\u00e4 p\u00e4\u00e4see melko usein erityisesti\u00a0muutaman koiran perheess\u00e4 eroon hilsepunkista.<\/p>\n<p>L\u00e4\u00e4kitys uusitaan useamman kerran ja kaikki saman talouden kissat, kanit ja\u00a0koirat hoidetaan samanaikaisesti. My\u00f6s kaikki tuttavien el\u00e4imet, joiden kanssa\u00a0hilsepunkkidiagnoosin saaneilla lemmikeill\u00e4 on ollut kontakteja, on hoidettava.\u00a0Elinymp\u00e4rist\u00f6 tulee siivota huolellisesti. Suurissa kennelist\u00e4 hoito on hyvin\u00a0haastavaa.<\/p>\n<h4>Kirppu (Ctenocephalides spp.)<\/h4>\n<p>Kirpuista voi k\u00e4rsi\u00e4:<br \/>\n\u2022ulkomailla oleskellut kutiseva koira tai kissa<br \/>\n\u2022kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 tai kes\u00e4ll\u00e4 kutiseva koira tai kissa<\/p>\n<h4>Tartunta<\/h4>\n<p>Suomalaiset kirpputartunnat ovat yleens\u00e4 per\u00e4isin siilist\u00e4, linnusta tai oravasta. Ulkomailta lemmikki voi tuoda kissan- tai koirankirppuja, tosin kissankirppu on\u00a0yleistym\u00e4ss\u00e4 Suomessakin. Kuiva sis\u00e4ilma ei ole kirpuille suosiollinen, mik\u00e4 on<br \/>\npit\u00e4nyt kirppujen m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4h\u00e4isen\u00e4 suomalaisilla lemmikeill\u00e4.<\/p>\n<p>Vain aikuinen kirppu el\u00e4\u00e4 is\u00e4nt\u00e4el\u00e4imess\u00e4, munat, toukat ja kotelot ovat\u00a0ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. El\u00e4m\u00e4nkierto munasta aikuiseksi yksil\u00f6ksi kest\u00e4\u00e4 muutamasta\u00a0viikosta jopa kahteen vuoteen. Kirppu ei ole el\u00e4inlajiriippuvainen loinen vaan\u00a0aikuiset kirput k\u00e4yv\u00e4t imem\u00e4ss\u00e4 verta eri el\u00e4inlajeista.<\/p>\n<p>Tyypillisin tartuntareitti on el\u00e4imen kolo l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4 vuodenaikana. Lintukirppujen\u00a0tyypillisin aika on kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 huhti-toukokuussa, jolloin ne odottavat pensaiden\u00a0oksilla sopivaa is\u00e4nt\u00e4el\u00e4int\u00e4 ja tartunnan voi saada mets\u00e4lenkilt\u00e4 tai omalta\u00a0pihalta. Kissa- ja siilikirput ovat yleisimpi\u00e4 loppukes\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<h4>Oireet<\/h4>\n<p>Kirpun puremat kutisevat ja hilseilev\u00e4t ja kirpun sylki aiheuttaa allergisia\u00a0reaktioita. Oireet voivat olla hyvin rajut. Kirppuallergia on tavallisin ihotauti\u00a0maissa, joissa kirput ovat yleisi\u00e4. Kirppuallergian oireet alkavat koiran\u00a0herkistytty\u00e4 kirpuille 3\u20135 vuoden i\u00e4ss\u00e4 ja tyypillisesti koiran takaselk\u00e4\u00e4n, reisiin,kylkiin ja mahan alle ilmestyy kutisevia, n\u00e4ppyl\u00e4isi\u00e4, karvattomia ja tulehtuneita ihoalueita. Hyvin pienille el\u00e4imille voi kehitty\u00e4 anemia. Kirput levitt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s monia tartuntatauteja.<\/p>\n<h4>Diagnoosi ja hoito<\/h4>\n<p>Kirpun voi napata l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4n teippiin ja vied\u00e4 el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rille tunnistettavaksi,\u00a0eri lajien kirpuilla on omat tunnuspiirteens\u00e4. Kirput tekev\u00e4t kokoonsa n\u00e4hden\u00a0valtavia loikkia. Tartunnan saaneen lemmikin iholla on my\u00f6s tummia kirpun\u00a0ulosteita, jotka kostutetulle talouspaperille laitettuina tekev\u00e4t ymp\u00e4rilleen\u00a0punaisen verirenkaan.<\/p>\n<p>Kirppu voidaan h\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 siihen tarkoitetuilla l\u00e4\u00e4kkeill\u00e4. Tehokkaimmat valmisteet\u00a0tehoavat koteloita lukuunottamatta kaikkiin kirpun el\u00e4m\u00e4nvaiheisiin. Ymp\u00e4rist\u00f6\u00a0imuroidaan huolellisesti. Erityishuomiota kiinnitet\u00e4\u00e4n el\u00e4inten makuualustoihin,\u00a0joihin toukat hakeutuvat valolta suojaan. Matot, petivaatteet ja pedit on hyv\u00e4\u00a0kuivata pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niit\u00e4 parin tunnin ajan 60-asteisessa saunassa.<\/p>\n<p>Maissa, joissa kirppuja on paljon, lemmikit suojataan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisill\u00e4,\u00a0pitk\u00e4vaikutteisilla l\u00e4\u00e4kkeill\u00e4. Allergista reaktiota ja raapimisen aiheuttamia\u00a0vammoja hoidetaan tarvittaessa.<\/p>\n<h4>Sikaripunkki eli demodikoosi (Demodex canis)<\/h4>\n<p>Sikaripunkista voi k\u00e4rsi\u00e4:<br \/>\n\u2022nuori koira, jolla on yksitt\u00e4isi\u00e4 karvattomia alueita p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja etutassuissa<br \/>\n\u2022nuori koira, jolla on useita ja suuria karvattomia alueita<br \/>\n\u2022vastustuskyvylt\u00e4\u00e4n huonokuntoinen koira, jolla on laajoja karvattomia<br \/>\nalueita ymp\u00e4ri kehoa<br \/>\n\u2022koira, jolla on tassutulehduksia<br \/>\n\u2022oireeton koira<\/p>\n<p>Sikaripunkkia esiintyy kaikilla koirilla. Terveell\u00e4 iholla punkkien m\u00e4\u00e4r\u00e4 pysyy\u00a0kuitenkin kurissa. Puolustuskyvyn heikkous saa aikaan punkkien villin\u00a0lis\u00e4\u00e4ntymisen ja se aiheuttaa sairauden eli demodikoosin. Sikaripunkki el\u00e4\u00e4\u00a0karvatuppien sis\u00e4ll\u00e4 ja ongelmatapauksissa karvatupen tulehduksen\u00a0seurauksena karva irtoaa, jolloin tulehdus levi\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4lle iholle.<\/p>\n<h4>Tartunta ja oireet<\/h4>\n<p>Pentu saa sikaripunkkeja em\u00e4lt\u00e4\u00e4n jo ensimm\u00e4isten elinp\u00e4ivien aikana. Nuorilla\u00a0koirilla punkit voivat hetkellisesti lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 voimakkaasti, jolloin karvat irtoavat\u00a0karvatupesta. Tyypillisesti p\u00e4\u00e4n alueelle sek\u00e4 etutassuihin tulee yksitt\u00e4isi\u00e4\u00a0karvattomia, koiraa h\u00e4iritsem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 laikkuja. Muutokset h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t itsekseen\u00a0eiv\u00e4tk\u00e4 vaadi hoitoa. Joillakin koirilla on kuitenkin perinn\u00f6llinen alttius sairastua demodikoosiin eli sikaripunkin aiheuttamiin laajempiin ihotulehduksiin.<\/p>\n<p>Pitk\u00e4lle edenneess\u00e4 demodikoosissa iholla on laajoja karvattomia,\u00a0paksuuntuneita ja tulehtuneita ihoalueita. Demodikoosin kehittymiselle voivat\u00a0altistaa my\u00f6s aliravitsemus, stressi, juoksuaika tai sis\u00e4loiset. Vanhemmilla\u00a0koirilla demodikoosin aiheuttama ihotulehdus on usein seurausta taustalla\u00a0olevasta, puolustuskyky\u00e4 laskevasta sairaudesta, kuten hormonaaliset sairaudet\u00a0tai kasvaimet.<\/p>\n<p>My\u00f6s puolustyskyky\u00e4 laskeva l\u00e4\u00e4ke voi mahdollistaa\u00a0sikaripunkkien lis\u00e4\u00e4ntymisen. Sikaripunkkia ei pidet\u00e4 tarttuvana sairautena,<br \/>\nkoska punkkeja l\u00f6ytyy kaikkien koirien iholta.\u00a0Demodikoosia sairastavaa koiraa ei tule k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jalostukseen, koska\u00a0sairastumisalttius voi periyty\u00e4 j\u00e4lkel\u00e4isille ja n\u00e4ill\u00e4 yksil\u00f6ill\u00e4 sairaus on vaikeasti hallittavissa.<\/p>\n<h4>Diagnoosi ja hoito<\/h4>\n<p>Demodikoosidiagnoosi tehd\u00e4\u00e4n raapen\u00e4ytteell\u00e4 tai karvatuppin\u00e4ytteell\u00e4\u00a0tyypilliselt\u00e4 ihomuutosalueelta ja n\u00e4ytteess\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00f6in runsaasti eri\u00a0kehitysvaiheissa olevia sikarinmallisia punkkeja. Usein iholla on my\u00f6s\u00a0bakteereiden ja hiivojen aiheuttama toissijainen ihotulehdus.<\/p>\n<p>Demodikoosin hoidossa pyrit\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja hoitamaan taustalla olevat,\u00a0puolustyskyky\u00e4 alentavat syyt, v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n sikaripunkkien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4\u00a0l\u00e4\u00e4kityksell\u00e4 ja tukea ihon kuntoa sopivalla ravinnolla, rasvahappovalmisteilla ja\u00a0paikallishoidolla. Toissijaisia bakteeri- ja hiivatulehduksia joudutaan usein my\u00f6s\u00a0hoitamaan. Bentsyyliperoksidishampoolla tehdyill\u00e4 pesuilla huuhdellaan\u00a0sikaripunkkeja karvatupista ja pesun j\u00e4lkeen iho kosteutetaan aina hoitoaineella.\u00a0Perinn\u00f6llisess\u00e4 muodossa sairaus on vaikeasti hallittava eik\u00e4 parantavaa hoitoa\u00a0ole. L\u00e4\u00e4kityksell\u00e4 autetaan koiraa pit\u00e4m\u00e4\u00e4n punkkien m\u00e4\u00e4r\u00e4 iholla kohtuullisena<br \/>\nja hoito on jatkuvaa tai usein toistuvaa. Nuoren koiran yksitt\u00e4iset karvattomat\u00a0alueet eiv\u00e4t vaadi hoitoa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ulkoloiset koirien harmina Koiran sitke\u00e4n kutinan taustalla voi olla monta tekij\u00e4\u00e4. Vaikka\u00a0Suomen leveysasteilla ulkoloisia on v\u00e4hemm\u00e4n kuin\u00a0etel\u00e4isemmiss\u00e4 maissa, ne ovat yksi varteenotettava syy\u00a0lemmikin rapsutteluun. T\u00e4i, v\u00e4ive, syyhypunkki, hilsepunkki,\u00a0kirppu ja sikaripunkki aiheuttavat erityyppisi\u00e4 iho-oireita. T\u00e4i (Linognathus setosus) T\u00e4itartunnasta voi k\u00e4rsi\u00e4 \u2022kutiseva koira \u2022kutisematon koira T\u00e4i on yleinen, verta imev\u00e4 hy\u00f6nteinen, jonka erottaa iholla paljaalla silm\u00e4ll\u00e4.\u00a0My\u00f6s t\u00e4in [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[34],"tags":[],"class_list":["post-1099","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ohjeet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/elaintohtori.fi\/lauttasaari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1099","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/elaintohtori.fi\/lauttasaari\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/elaintohtori.fi\/lauttasaari\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/elaintohtori.fi\/lauttasaari\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/elaintohtori.fi\/lauttasaari\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1099"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/elaintohtori.fi\/lauttasaari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1099\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1315,"href":"https:\/\/elaintohtori.fi\/lauttasaari\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1099\/revisions\/1315"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/elaintohtori.fi\/lauttasaari\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1099"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/elaintohtori.fi\/lauttasaari\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1099"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/elaintohtori.fi\/lauttasaari\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1099"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}