Punkkikausi on alkanut!

Suomessa merkittävimmät puutiaisvälitteiset sairaudet koirilla ovat anaplasmoosi ja borrelioosi, mutta myös puutiaisaivotulehdus on mahdollinen. Ihminen voi sairastua myös näihin kaikkiin. Tartuntojen estämiseksi ihmisillä on tärkeää hoitaa lemmikin punkkisuojaus kuntoon. Punkkivälitteiset sairaudet eivät tartu lemmikeistä ihmisiin.

Suomessa yleisimmin tavattava puutiainen on Ixodes ricinus. Puutiaiset eivät putoa puusta vaan tulevat eläimeen maasta käsin. Puutiaiset viihtyvät erityisesti kosteilla pensakkoisilla niitty- ja nurmikkoalueilla.

Punkilla on erikokoisia kehitysmuotoja ja nämä kaikki levittävät sairauksia. Haastavia punkkisyynin kannalta ovat muutaman millimetrin kokoiset toukkamuodot. Päivittäinen punkkisyyni on aina tarpeen koiralle ja omistajalle lääkityksistä ja rokotuksesta huolimatta.

Miten poistan punkin?

Punkki irrotetaan punkkipihdeillä tai “lassolla”, jolloin punkkia ei puristeta tyhjentäen sen sisältöä lemmikkiin. Usein punkin kärsän pää jää ihoon, tällä ei kuitenkaan ole merkitystä tartunnan kannalta. Seurauksena voi olla punertava patti puremakohdassa, joka on elimistön vierasesinereaktio punkin palasille, eikä ole oire borreliatartunnasta. Punkin irrotus rasvojen tai alkoholin avulla lisää tartuntariskiä, koska tukehtuessaan punkki ”oksentaa” puremakohtaan ja bakteerien siirtyminen eläimeen lisääntyy.

Borrelioosi

Borrelioosin aiheuttaja on Borrelia burgdorferi-bakteeri. Arviolta 10-50 % punkeista kantaa borreliaa. Alueellinen vaihtelu on suurta. Borrelia-tartunnan saaneista koirista vain 5-10 % sairastuu. Borrelia-bakteerin siirtyminen puutiaisesta eläimeen vaatii vähintään 24-48 tunnin kiinnittymisen. Oireet alkavat tyypillisesti 2-5 kk kuluttua tartunnasta.

Koiralle borrelioosin tyypillisimmät oireet ovat kuume, imusolmukkeiden suurentuminen, nivelturvotus ja jalasta toiseen muutaman päivän välein siirtyvä ontuma. Harvinaisissa tapauksissa voi ilmetä munuaisvaurioita, sydänlihaksen, aivojen tai aivokalvojen tulehdusta. Ihmisillä tyypillisesti esiintyvää punoittavaa rengasta punkin pureman ympärillä ei koirilla yleensä havaita.

Koirien borrelioosia hoidetaan antibiooteilla. Jos hoito päästään aloittamaan ajoissa, on ennuste hyvä ja toipuminen alkaa tyypillisesti parissa päivässä. Osa koirista jää kuitenkin kantajiksi ja tauti saattaa uusiutua myöhemmin.

Apteekeista on saatavilla myös punkkitesti, jonka avulla voi yksittäisestä punkista selvittää kantaako se borreliaa.

Anaplasma

Anaplasma phagocytophilum on puutiaisvälitteinen bakteeri, joka aiheuttaa granulosyyttisen anaplasmoosin. Anaplasmaa kantavia punkkeja on tavattu Suomessa ainakin Ahvenanmaalla ja Kaakkois-Suomessa. Jotta puutiainen välittäisi sairauden, on sen oltava kiinnittyneenä vähintään 24-48 tunnin ajan. Tyypillinen aika puutiaispuremasta oireiden alkamiseen vaihtelee 1-2 viikkoon.

Tyypilliset oireet ovat kuume, syömättömyys, uneliaisuus, jäykkyys, lihaskipu ja apaattisuus, mutta myös muita oireita voi olla paljon.

Hoitona käytetään antibioottia ja oireet helpottavat nopeasti, mutta hoidosta huolimatta potilas voi jäädä kantajaksi.

Puutiaisaivokuume (TBE)

Puutiaisaivokuumeen aiheuttaa virus, joka saa aikaan tulehduksen keskushermostossa. Virus tarttuu puutiaisen syljen välityksellä minuuttien sisällä puremasta. Puutiaisen nopeakaan poistaminen tai lääkkeet eivät estä tartuntaa.Taudinaiheuttajaa kantavia puutiaisia on erityisesti Suomen rannikolla, saaristossa, Ahvenanmaalla ja Kokkolan ja Lappeenrannan seudulla. Riskialueilla noin joka 200. puutiainen on TBE-viruksen kantaja.

Tartunnan saaneilla koirilla saatetaan todeta kuumetta ja erilaisia keskushermosto-oireita, kuten vapinaa ja tasapainohäiriöitä. Usein tartunta on kuitenkin oireeton tai vähäoireinen, mutta pahimmillaan koira voi menehtyä alle viikossa oireiden alkamisesta.

Parantavaa hoitoa taudille ei ole eikä rokotetta koirille.

Mikä olisi sopiva punkkilääke koiralleni?

Punkkilääkkeellä voi olla joko karkottava ja tappava tai vain tappava vaikutus. Lääkitys voidaan antaa ulkoisesti iholle (paikallisvaleluliuokset ja pannat) tai suun kautta kuukausittain tai kolmen kuukauden välein. Punkkilääkkeitä on reseptillä ja ilman.

Lääkkeiden teho perustuu punkin hermoston toiminnan häiriintymiseen, mutta lääke ei vaikuta nisäkkäiden hermostoon. MDR1-geenin kantajilla (“Collie sukuiset”) voi olla suurentunutta herkkyyttä tietyille lääkkeille.

Karkoittava vaikutus ehkäisee jo punkkien tarttumisen turkkiin ja näin voidaan vähentää myös ihmisten riskiä sairastua punkkivälitteisiin sairauksiin. Tappavat lääkkeet nujertavat punkin sen saatua riittävän pitoisuuden lääkettä joko iholta ja karvoista tai imemällä verta.

Iholle annettavien punkkilääkkeiden teho alkaa heti, kun lääke on levinnyt iholle ja turkkiin, jolloin punkin ei tarvitse edes imeä verta. Suun kautta annettavissa lääkityksissä punkin tulee kiinnittyä, ennenkuin lääkeaine vaikuttaa. Koiran iholle laitettavat lääkkeet leviävät myös pieninä määrinä ihmiseen, jos koira esimerkiksi nukkuu yön omistajassaan kiinni. Suun kautta otettavilla lääkkeillä ei ole tätä riskiä. Uiminen ja pesut tulee ottaa huomioon paikallisvaleluliuoksissa ja niiden sisältämät aineet voivat olla myrkyllisiä vesieliöille.

Suun kautta otettavia lääkkeitä on pitkävaikutteisia, jolloin lääkettä annetaan aluksi suuri määrä jotta sitä on riittävästi jäljellä myös voimassaoloajan loppuvaiheessa. Vastaavaa lääkettä on olemassa myös kuukausittain annosteltavana, jolloin selvitään pienemmällä lääke annoksella. Suun kautta annosteltavissa lääkkeistä uimista ei tarvitse ottaa huomioon ja riski omistajan saamasta lääkityksestä ihon kautta puuttuu.

Mikään lääke ei lupaa 100% suojaa ja punkkisyyni vaaditaan aina lääkityksistä huolimatta.

Uudemmat lääkkeet ovat reseptivalmisteita nykyisestä lainsäädännöstä johtuen ja eikä reseptiluokitus kerro suoranaisesti lääkkeen tehosta.

Ulkoisesti käytettävät lääkkeet voivat harvinaisesti aiheuttaa paikallista ihoärsytystä ja jos oireita ilmenee tulee olla yhteydessä eläinlääkäriin. Ensiapua lemmikin voi pestä haalealla vedellä ja shampoolla/astianpesuaineella.

Lääkkeeksi rekisteröityjen tuotteiden teho, laatu ja turvallisuus on tutkittu tarkkojen viranomaismääräysten mukaisesti. Ei-lääkkeellisiltä tuotteilla ei ole vastaavia vaatimuksia, jolloin todistetusta tehosta ja turvallisuudesta ei ole yleensä tutkittua tietoa. Valkosipuli on koiralle myrkyllistä ja voi aiheuttaa anemiaa.

Yhteenveto valmisteista

Karkottavat ja tappavat valmisteet: Bayvantic, Expot, Seresto, Scalibor

Vain tappava vaikutus: Bravecto, Effipro, Exproline, Frontline comp, Frontline, Fyperix, Nexgard, Prac-tic

Iholle laitettavat paikallisvaleluliuokset: Bayvantic, Effipro, Exproline, Expot, Frontline comp, Frontline (myös sumute), Fyperix, Prac-tic

Panta: Scalibor, Seresto

Purutabletti: Bravecto (3 kk teho), Nexgard (1kk teho)

Ennen lääkkeen tehon alkamista kiinnittyneet punkit tulee poistaa. Punkkilääkkeen tehon alkamisajankohta näkee pakkausselosteesta.

On myös muistettava se, että osa koirille käytetyistä valmisteista on vaarallisia kissoille.

Entä rokottaminen?

Borrelioosia vastaan on olemassa rokote (Trilyme), joka vähentää bakteerien siirtymistä punkista koiraan.Se annetaan kaksi kertaa kolmen viikon välein keväällä ennen punkkikauden alkamista. Tehosterokote annetaan vuosittain. Sen teho borreliaan on kuitenkin kiistanalainen ( Lähde : Kristina Lehman; Kannattaako koira rokottaa borrelioosia vastaan; Suomen eläinlääkärilehti 3/2014 ). On myös huomioitava, että se ei suojaa muilta punkkien välittämiltä taudeilta kuten anaplasmoosilta. Punkkien torjunta-aineet ja päivittäinen punkkisyyni ovat siis tärkeitä myös Borrelia-rokotteen saaneilla koirilla.

Ilmaston lämmetessä uusia punkkilajeja ja punkkiväliteisiä sairauksia voi saapua Suomeen ja näin ollen punkkisuojaus eläimille on entistä tärkeämpää!
Teksti: Sympaattiset asiantuntijaeläinlääkärit
© Sympaatti Oy. Lähde mainittava lainattaessa.